Tyttäreni Nelli Valpuri kuoli 27.09.2008. Hänen elämänsä oli ollut hyvin raskasta mielenterveysongelmien ja päihderiippuvuuden vuoksi jo vuosia. Hän päätti lakata elämästä.....Vaikka me läheiset kuinka rakastimme, yritimme auttaa ja tukea, niin emme kyenneet häntä pelastamaan. Tässä blogissa muistelen ja kerron hänen elämästään sellaisena kuin sen näin ja koin. Kerron myös suruun ja menetykseen liittyvistä tunteista ja kokemuksista.

tiistai 12. lokakuuta 2010

KUOLINILMOITUS


Eilen tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta Nellin hautajaisista. Nellin kuolinpäivänä oli Jokelan tapahtumien muistokonsertti televisiossa. Katselimme sitä, kun sain tietää, että Nelli on kuollut. Juuri sillä hetkellä Maarit esitti kuolinilmoituksessa olevan kappaleen "Lainaa vain..." . Se on ollut minulle aina tärkeä kappale tekstiltään....tieto siitä, että emme omista lapsiamme, emmekä voi elää heidän puolestaan. Voimme vain rakastaa ja toivoa, että elämä kantaa....


5 kommenttia:

  1. Niin kaunista - ja niin surullista! Ajan myötä tuska helpottaa, vaikka ikävä jää...♥

    VastaaPoista
  2. Niinhän se on....nyt jo pystyn lukemaan tai kuuntelemaan tuon tekstin itkemättä, useimmiten.

    VastaaPoista
  3. Lämmin osanotto, vaikka olenkin kaksi vuotta myöhässä.
    Muistot jäävät...
    T. jantta

    VastaaPoista
  4. Kaunista ja koskettavaa.

    Vain lainaksi, lahjaksi saatu luki meidänkin poikamme kuolinilmoituksessa.
    Ja asut aina sydämissämme.

    Ajatuksemme siis kulkivat hieman samaa polkua,
    vain lainana oli lapsi meille.

    VastaaPoista