Tyttäreni Nelli Valpuri kuoli 27.09.2008. Hänen elämänsä oli ollut hyvin raskasta mielenterveysongelmien ja päihderiippuvuuden vuoksi jo vuosia. Hän päätti lakata elämästä.....Vaikka me läheiset kuinka rakastimme, yritimme auttaa ja tukea, niin emme kyenneet häntä pelastamaan. Tässä blogissa muistelen ja kerron hänen elämästään sellaisena kuin sen näin ja koin. Kerron myös suruun ja menetykseen liittyvistä tunteista ja kokemuksista.

lauantai 17. marraskuuta 2012

MUISTOPÄIVÄ 18.11.2012


Huomenna on taas se päivä, jolloin voimme yhdessä muistella itsemurhan uhreina kuolleita läheisiämme. Minusta on hienoa, että on myös tämä muistopäivä, joka yhdistää ja lohduttaa. Samalla jaamme tietoa itsemurhasta ja siihen johtaneista asioista. Voimme osaltamme toivottavasti vaikuttaa siihen, ettei näitä menetyksiä tulisi. Että apua saisi ajoissa...... Jokainen tarina on tärkeä. Jokainen elämä, lyhytkin, on tärkeä. Jokainen menetys on tärkeä. Jokainen muisto on tärkeä. Muistellaan ja iloitaan siitä, että saimme tuntea heidät, edes vähän aikaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti