Tyttäreni Nelli Valpuri kuoli 27.09.2008. Hänen elämänsä oli ollut hyvin raskasta mielenterveysongelmien ja päihderiippuvuuden vuoksi jo vuosia. Hän päätti lakata elämästä.....Vaikka me läheiset kuinka rakastimme, yritimme auttaa ja tukea, niin emme kyenneet häntä pelastamaan. Tässä blogissa muistelen ja kerron hänen elämästään sellaisena kuin sen näin ja koin. Kerron myös suruun ja menetykseen liittyvistä tunteista ja kokemuksista.

torstai 6. joulukuuta 2012

ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Itsenäisyyspäivä muuttuikin surun pohdinnaksi. Soili Poijulan tutkimus on todella tevetullut! Kannattaa lukea! Se löytyy alla olevasta linkistä.


http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Yll%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4%20kuolema%20aiheuttaa%20l%C3%A4heisille%20vakavan%20terveysriskin/1135250408771?ref=fb-share
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

2 kommenttia:

  1. Pilviharso6. joulukuuta 2012 klo 23.42

    Täällä olen, tervehdys pitkästä aikaa. Tutulta kuulostaa, artikkeli täynnä asiaa.
    Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  2. Eija7. joulukuuta 2012 klo 10.50

    Samoin sinulle :) Harvakseen on tullut kirjoiteltua ja luettua muidenkaan blogeja. Tällainen vaihe nyt.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)